Paikkaus- ja juurihoito

Karies on hampaan kovakudoksen infektiosairaus, jossa mikrobien toiminnan seurauksena hampaan rakenne tuhoutuu. Pääasiallinen aiheuttajamikrobi on Streptococcus mutans, jota ravitsevat fermentoituvat hiilihydraatit. Mikrobien aineenvaihdunnan tuotoksena syntyy happoja, jotka liuottavat kiillettä. Karioutumisen edetessä hammasluuhun mikrobien entsyymit lisäävät tuhon etenemistä. Hampaiden reikiintymiseen vaikuttavat ruokailutottumukset, hampaiden puhdistus, syljen ominaisuudet ja hampaan rakenne

Dieettiin ja puhdistukseen voidaan vaikuttaa käyttäytymismalleja muuttamalla. Syljen eritys on kullekin yksilöllinen ominaisuus, johon lisäksi lääkitys voi vaikuttaa. Alhainen syljeneritys on suun terveyden kannalta aina huono asia.Valmiiksi kehittyneen hampaan rakenteisiin ei voida vaikuttaa ja hampaan vastustuskyky infektion etenemiselle on yksilöllinen ominaisuus.

Hampaan kiillettä voidaan vahvistaa fluorituotteilla, joilla on myös mikrobien toimintaa heikentävä vaikutus. Xylitol-tuotteet hidastavat karioitumista vaikuttamalla aiheuttajamikrobien toimintaan ja kiinnittymällä hampaiden pintaan. Hampaiden karioitumiseen tarvitaan useita muuttujia, joiden yhteisvaikutuksesta hammas alkaa reikiintymään.

Säännöllisillä tarkastusväleillä oma hammaslääkäri havaitsee suun olosuhteissa tapahtuvat muutokset ja sairastuvuus voidaan hillitä, jopa pysäyttää.Vapaasti etenevä karies saavuttaa aikaa myöten hampaan ytimen ja tulehduttaa sen, jolloin hammas joudutaan juurihoitamaan. Tällöin tulehtunut kudos poistetaan ja korvataan kuttaperkkatäytteellä. Juurihoito on aina vaativa toidenpide, koska hampaan ytimen rakenne saattaa olla hyvinkin monimuotoinen.

Hampaiston parasta hoitoa on hyvä ennaltaehkäisevä toiminta, jolloin hoitotoimenpiteet voidaan pitää mahdollisimman yksinkertaisina ja hammaskudosta säästävänä.